Kiinnostuksia, niitä löytyy, asioita jotka viehättää vain jaksaa.

Ei kai tärkeintä ole että löytää kultaa, vaan että on mahdollista löytää, saattaa etsiä sentään. Onhan se työtä, kulankaivaminenkin, ja kyllä sitä löytyy koska niin moni siellä jaksaa kaivella ja konekaivajat saattavat maksaa miljoonien koneensa kullalla saamallaan tulolla. Ei ne muuten siellä kaivaisi, eikä niitä koneita makseltaisi tavallisen työläisen tuloilla. Harrastajat ovat eri asiaa, ammattilaiset ammattilaisia.

Itseä kiinnostaa enemmän ehkä se ilmapiiri ja ne seudut, sillä onhan Lappi kuitenkin Lappi.

Mutta kyllä muukin kiinnostaa, kuin korut, kivet, korukivet, kulta, kullan kaivuu. Myös luonto itsessään on kiinnostava, kuin myös ihmisen maailman väline polkupyörä ja muut poljettavat välineet, wankel moottori, sähkömoottori ja sen mahdollisuudet sekä sen sellainen, määrittelemätön määrättömästi jotkut asiat vain kiinnostavat, kuten myös vesiputoukset.

Mukava kun enää ei tarvitse vain haaveilla asioista, vaan niitä voi tehdä ja kokea ihan itse, vaikka kaikkea ei saa mitä toivoisi, on saanut riittävästi jotta saattaa elää ilman tuskailua, vaikka ei elämä helpolla päästä. Kaupungissa ja kerrostalossa elämä oli helppoa ja olisi helpompaa, mutta myös tuskaisempaa, kun ei siellä voinut kuin odottaa että oikean löytäisi tai joskus pääsisi sieltä pois lähtemään tarvitsematta takaisin palata.

Maalle muutto kun tuli mahdolliseksi, se muutti kyllä niin paljon, aivan kaiken, sai mahdollisuudet joita ennen ei ollut kuin haaveissa.

Voi kaivella kultaa ja korukiviä, ihan vain uteliasuuttaan ilman tavoitteita tai kuvitelmaa rikkauksista, voi marjastaa ja sienestää, voi rakennella polkupyöriä ja varustaa niitä vaellukselle varten vaikka, saattaa käydä ongella ja pilkillä, kävellä metsässä koirien kanssa milloin vain, eikä kukaan kitise vaikka moottorisahalla veistää ja istua nuotiolla tai hellan lämmössä tuleen katsellen ja samalla ruoka siinä valmistuu ja kahvit keittelee.

Menetinkö mitään, kun en koskaan mennyt naimisiin enkä lapsia hankkinut? En tiedä menetinkö mitään, ehkä jonkun mielestä, mutta en edes sellaista asiaa viitsi pohtia, ennemmin elelen tätä rauhallista elämää ja teen pieniä jokapäiväisiä asioita, ja vaikka halkoja hakkailen jos ei sen merkittävämpää tekemistä sattuisi mielessä olemaan.